keskiviikkona, tammikuuta 24, 2007

Ääniarkeologi (?) R. Murray Schaferin Vancouver Landscape -kirja sattui löytymään maanantaina Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Pakettiin kuuluisi myös CD, vaan eipä näkynyt. Vaikuttava teos: metodeja äänimaiseman tutkimiseen, tarkkoja kuvauksia Vancouverin äänimaiseman kehityksestä ja sen luonteenpiirteistä sekä tutkimuksessa käytettävien termien avaamista. Schaferin kirjasta ja ehkä hänestä itsestäänkin lisää myöhemmin näiden viikkojen aikana. Schafer oli käsittääkseni lanseeraamassa soundwalk-tekniikkaa, eli keskittynyttä kävelyä jonkin alueen sisällä, sen vaihtuvia äänitiloja tarkkaillen. Kokeilimme tätä Pietarissa Sophea Lernerin (Siban CMT-laitoksellakin opettanut australialaistaiteilija) johdolla. Leikkaukset rauhallisilta sisäpihoilta Pietarin pääkatujen pyörryttävään ruuhkaan tekivät syvän vaikutuksen, liikuimme n. 20 hengen ryhmässä, täysin ääneti. Venäjänkielistä laulua asunnon ikkunasta, leikkiviä lapsia, jossakin joku pyöräilee ja tuolla kellarissa tehdään teknoa, sotilasbändi treenaa ennen esiintymistä, loputtomasti autoja ja vanhojen kivitalojen kaiuttamaa kohinaa. Tarkoituksenani on lähteä omin päin äänikävelyille Helsinkiin Schaferin ohjastamana vielä tämän viikon aikana.
Pyrin saattamaan myös äänityksiä tämän blogin yhteyteen kuunneltavaksi.

Olin maanantaina katsomassa Par Cour -nimistä esitystä Teatterikorkeakoululla, eilen jatkoin tuijottelua ja kuuntelua Elegia -esityksen ensi-illassa. Par Courin äänisuunnittelu on hyvin tarkkaa ja harvoista selkeästi esitellyistä elementeistä koottu. Tapa, jolla yleisön äänikokemus erotetaan esiintyjien kokemuksesta, on yksinkertaisuudessaan hyvin vaikuttava. Mieleeni tulee Blood Water and Meat -kirjassa esitelty Lautreamontin runo, jonka päähenkilö kuulee ensi kertaa oman äänensä. Kirjan kirjoittaja Douglas Kahn näkee tässä 1800-luvun lopulla kirjoitetussa runossa ensimmäisen kuvauksen modernista äänikokemuksesta. hm. Nyt punastuttaa, pitääpä varmistaa, mistä tuossa oli kyse, en ole kirjaa hetkeen lukenut...Ehkä palaan tähänkin myöhemmin.

Lupasin Heikille, että lähetän linkin vanhoja jenkkikuunnelmia vaalivalle sivustolle. tässäpä tuo: http://otrr.org/pg05_certseries.htm
Juttu toimii klikkaamalla ylävalikosta radio times ja siitä avautavasta liukuvalikosta "Archive". Tällöin näkyviin tulevat kaikki archive.org -sivuston kautta löytyvät kuunnelmat, joita tuo Old Times Radio Researchers Group ylläpitää.
Esimerkkinä sotapropagandaa toisen maailmansodan ajalta Yhdysvalloista:
http://www.archive.org/details/OTRR_Certified_YCDBWH
(You Can't Do Business With Hitler)
"This series is one of the many thousands of government propaganda plays that were broadcast to help the war effort during World War II. "

Minun pitäisi järjestää itselleni aikaa keskittyä löytämiini juttuihin, lähipäivinä mennyt lähinnä linkkilistan täydentämiseksi.
Yksi lempisivustoni, johon olen ehtinyt perehtyä, on tämä:
http://www.auvid.net/content/portal.htm

Löysin tuon linkin erään tsekkiläisen radion sivulta, josta pystyi lataamaan kiehtovia radiofonisesti resonoivia äänitöitä. Lisäksi tarjolla on useita keikkatallenteita, mm. free jazz - country & western -akselilla operoivan Eugene Chadbournen konsertista.
Nämä siis täältä: http://www.lemurie.cz/program/archiv

Kun tuolta valitsee alalaidasta sivun kaksi ja sieltä Sargasso sea -tiedoston (.m3u, toimii lähes kaikilla playereillä), voi saada hieman käsitystä mitä Radia-radioyhteisö tekee, tiedoston alussa kun tulee hyvä selostus. "Hello. This is a show from Radio. We are a group of stations bringing new & forgotten way of making radio to our listeners...Are you up for it?" Sargasso Sea on dokumentti, jonkinlainen tiivistelmä The Nest of Games -nimisestä radio-ohjelmasta.

Näin!
Tässä vielä suora linkki alasivulle, josta Sargasso sea löytyy:
http://www.lemurie.cz/program/archiv/(offset)/5

Eli päivän kumarrus menee Radianille.
P.S. Saragasso sea -työstä tulee hauskasti mieleen Jone Takamäen laitoksellamme vetämät improvisaation ja äänityön kurssit. Tosin noin kymmenen minuutin kohdalla alkava taustapuhe lapsineen kaikkineen vie koko juttua ihastuttavasti kuin kuunnelman liepeille, päästämättä Sanaa vielä valtaan. Ihmismassan hälinä sukeltaa sisään perkusiivisten, kaikuisien iskujen ylläpitäessä äänikuvaa. Aplodeja, kuin kerroksittain käpertynyttä muistinauhaa.

(Vastenmielisyyteni Sanan valtaa kohtaan löysi vastakaikua äänirunoilija Henry Chopinin ajatuksista, joita oli julkaistu uusimmassa Tuli & Savu -runolehdessä. Chopin kirjoittaa Sanan, pakonomaisen järkeilyn ja järjestyksen kyseenalaistamattomuutta vastaan. "Sana ei tänään palvele ketään mitenkään paitsi sanoakseen kauppiaalle: kilo linssejä, kiitos."

Tähän yhteyteen hieman historiallista kontekstia äänirunoudesta, mistäpä muualta kuin Ubuweb -sivustosta: http://www.ubu.com/historical/sound/sound.html
Jos paikka ei ole entuudestaan tuttu, niin aloitussivulta (ubu.com) löytyy sivuston perustajan haastattelu mp3-muodossa, erityisesti juttua sivuston mp3-arkistoista. Kesto 11min. Tosin melko hilpeää taustamusaa, varoitus.
Hämmentävä yksityiskohta: Kenneth Goldsmith opettaa epäluovaa kirjoitusta. Oppilaita tutustutaan plagiarismiin jne. Koska näin Teakissakin?
Haastattelussa myös vähän esimerkkiä äänirunoudesta.

Tässä kaikki tällä erää. Nyt niitä linssejä...
Pistäkää kommenttia, jos virheitä tms. Kirjoitin tällä kertaa melko ripeästi, kahdessa osassa aamulla ja illalla.

Tunnisteet: , , , ,

posted by Kimmo Modig @ 10:11 ap.